Aatelniemen hahmoja

Wirmahovi

Dora Aurelia Wirma

Wirmahovin omistaja, taidemaalari, esteetikko
Dora on eläköitynyt, maailmaa nähnyt taidemaalari, joka osti rapistuneen Gråhofin kartanon ja antoi sille uuden nimen, Wirmahovi, sekä uuden elämän. Hän uskoo kauneuden, taiteen ja hevosten eheyttävään voimaan ja on täysin omistautunut kartanon kehittämiselle. Dora on arvoituksellinen, määrätietoinen ja luova. Hän seuraa suurella sydämellä kartanon tapahtumia, vaikka jättää käytännön asiat mielellään muille. Hänellä on vahva side historiaan ja suuri kunnioitus Aatelniemen perinteitä kohtaan. Vaikka Dora ei koskaan osallistu kyläyhdistyksen kokouksiin, hänen mielipiteensä tuntuu usein vaikuttavan päätöksiin kuin huomaamatta.

Elina Koivula

Hevosliiketoiminnan johtaja, järjestelmällinen ammattilainen
Elina on 45-vuotias hallinnon ammattilainen, joka on pyörittänyt hevoskeskuksia ympäri Suomea. Hän pitää langat käsissään Wirmahovissa ja sen tytäryhtiössä, Ratsupään kilpailukeskuksessa. Hän ei kaihda tiukkoja päätöksiä ja pystyy näkemään taloudelliset riskit ennen muita. Elina on terävä, suorapuheinen ja tottunut saamaan asiansa läpi, mutta hän osaa myös olla diplomaattinen etenkin Doran kanssa, jota hän arvostaa. Ajoittain Elina kuitenkin huolestuu Doran suurista visioista. Hänellä on pitkät siteet hevosharrastukseen ja selkeä visio siitä, mihin Wirmahovin ja Ratsupään tulisi kehittyä. Elinan lempiprojekti on Wirmahovin aktiivipihatto, jonka ruokinta-automaatit ja seurantajärjestelmä kuvaavat naisen mielestä modernia ja tehokasta hevosenpitoa.

Ilkka Lehto

Hallintokoordinaattori, näkymätön selkäranka
Ilkka, 53, on siistiin käsialaan ja viileään tehokkuuteen luottava toimistoveteraani, joka muutti kaupungista Aatelniemeen "väliaikaisesti" jo yli kymmenen vuotta sitten. Hän työskentelee Wirmahovissa hallinnollisissa tehtävissä. Ilkka toimii hiljaisena mutta korvaamattomana linkkinä Elinan ja Doran välillä, kääntäen toisen visiot ja toisen Excel-taulukot yhteiseksi kieleksi. Ilkalla on kuivahko huumorintaju ja jämäkkä olemus. Hänen työhuoneessaan soi klassinen musiikki, kahvi on aina mustaa ja ikkunalaudalla kasvaa kolme samaa huonekasvia kuin 90-luvulla. Hänellä on tausta myös kulttuurituotannoissa, ja hän hoitaa Villa Harman residenssin hallinnollisia tehtäviä, vaikka ilmoittaa painokkaasti, ettei halua olla "osallisena missään taiteellisessa säätämisessä".

Aaro Lintukangas

Tallimestari, vanhan liiton mies
Aaro on 62-vuotias, suorasanainen tallimestari, joka on nähnyt Gråhofin kartanon rappeutuvan Kalevi Koivennon aikana ja nousevan sitten uusiille siiville Doran johdolla. Hän on hevosten suhteen tinkimätön ja myös hyvin vahvasti sitä mieltä, että hänen oma tapansa hoitaa hevosia ja tallia on paras. Aaro ei puhu turhia, mutta kun puhuu, muut kuuntelevat. Hänellä on vahva side Aatelniemeen ja historiaan, eikä hän lämpene helposti moderneille muutoksille. Aaro suhtautuu Doran unelmiin varauksella mutta tekee työnsä kunnialla ja kunnioittaa eläimiä yli kaiken. Hänen ja Elinan yhteistyö on sujuvaa, vaikka heidän tyylinsä poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Tallityöntekijät


Niilo Mäntyvaara

Tallityöntekijä, hiljainen hevoskuiskaaja
Niilo on 32-vuotias kilpahevosten hoitoon erikoistunut tallityöntekijä. Hän työskentelee mielellään omissa oloissaan, eikä osallistu juoruihin tai turhaan draamaan. Työpäivän aikana miehen kuulokkeissa pauhaa metallimusiikki, joka pitää turhat häiriöt ulkopuolella. Hevosten kanssa Niilo toimii intuitiivisesti ja johdonmukaisesti ja saa levottomatkin hevoset rauhoittumaan. Niinpä häntä leikillään tallilla kutsutaankin "hevoskuiskaajaksi". Niilo kunnioittaa tallimestari Aaron ammattitaitoa ja pitää tätä Wirmahovin todellisena johtajana. Kartanonrouva Dora taas Niilon mielestä on hieman pelottava ja erikoinen, joten tätä hän välttelee parhaansa mukaan.



Maija Peltomäki
Tallityöntekijä, lämmin ja järjestelmällinen

31-vuotias Maija on aamuvuorojen selkäranka. Hänen parhaita puolia on uskomaton järjestelmällisyys ja tarkkanäköisyys ja nainen onkin se, joka huomaa heti, jos jokin hevonen on poikkeuksellisen vaisu tai levoton. Maija on tallin työntekijöistä ehkä helpoiten lähestyttävä, lempeä, iloinen ja järjestelmällinen. Usein aamupäivisin tallissa kaikuu Maijan leppoisa viheltely ja laulelu. Maija ihailee Doraa ja suhtautuu optimistisesti kartanon uudistuksiin ja visioihin.



Jade Rautioniemi

Tallityöntekijä, iltavuorojen energia
Jade on 23-vuotias reipas ja vähän hajamielinen nuori nainen, joka nauttii siitä, että saa nukkua pitkään ja tekeekin tallilla usein iltavuoroja Hänellä on suuri sydän, nopea nauru ja taipumus unohtaa ohjeita, mikä aiheuttaa välillä harmaita hiuksia hänen työkavereilleen ja hevosten omistajille. Maijaan Jade suhtautuu kuin ärsyttävään isosiskoon, joka latelee sääntöjä ja nalkuttaa kaikesta, mutta jostain syystä kaikki tuntuvat rakastavan Maijaa. Pohjimmiltaan Jade pyrkii kuitenkin vilpittömästi oppimaan ja haaveilee ratsuttajan urasta. Jade asuu omassa pienessä kerrostaloyksiössä Ratsupään alueella. Asunto on pommi, mutta sen parvekkeelta näkee kilpailukeskuksen derbykentän, joten Jaden oli pakko saada se.

Ratsuttajat

Amira Al-Zahra

Ratsuttaja ja valmentaja, vaativa ja kokenut
Amira on 38-vuotias ratsuttaja, jolla on tausta kansainvälisessä kenttäratsastuksessa. Hän on rauhallinen ja kärsivällinen opettaja, joka kuitenkin osaa vaatia opetettaviltaan tarkkuutta ja määrätietoisuutta. Amira työskentelee mielellään varsinkin nuorten hevosten kanssa, sillä se on hänen mielestään yllätyksellistä ja erityisen palkitsevaa. Hänellä on hyvä yhteistyö Elinan kanssa, mutta Doran luovuus ja epäkonventionaalisuus herättää hänessä sekä ihailua että ärtymystä. Amira viihtyy maneesissa, ei kyläkeskusteluissa.

Erin Hammarström

Ratsuttaja ja hevostenhoitaja, kunnianhimoinen ja huomiota hakeva
26-vuotias Erin on taitava ja huolellinen hevostenhoitaja, joka toimii myös ratsuttajana Amiran alaisuudessa. Naisen vahvuus on erityisesti esteratsastuksessa. Erin pitää tarkasti huolta ulkoisesta olemuksestaan ja tuntuu joskus hieman etäiseltä tallin muiden työntekijöiden mielestä. Erin haluaa kunnianhimoisesti edetä urallaan ja on tavoitteidensa edessä valmis heittämään muita bussin alle. Erin toivoo, että Dora voisi joskus sponsoroida naisen kilpailu-uraa ja hankkia tälle huippuhevosen. Niinpä Erin mielistelee erityisesti Doraa, eikä muut tallilaiset aina katso sitä hyvällä.



Yhteistyökumppanit

Janne Korpinen

Kengittäjä, yrittäjähenkinen innostuja
Janne Korpinen, 28, on Aaro Lintukankaan entinen oppipoika ja nyt alueen kysytyin kengittäjä. Hän käy Wirmahovissa tarpeen mukaan, mutta toimii itsenäisenä yrittäjänä. Jannella on vahvat mielipiteet, joita hän esittee mielellään ensimmäisenä ja kovaan ääneen, mutta lopulta miehen pää on varsin nopeasti käännettävissä hyvillä perusteilla. Janne innostuu monista projekteista ja viihtyy puuhamiehenä mahdollistamassa asioita. Hänellä on oma verstas vanhempiensa kotitalon autotallissa ja suuri idea rakentaa Aatelniemeen kunnollinen sepänpaja, jonne hän voisi ottaa itselleen muutaman oppilaan.

Elli Mannermaa

Eläinlääkäri, tehokas ja tunneherkkä

Elli, 39, on käytännönläheinen ja empaattinen eläinlääkäri, joka hoitaa Aatelniemen alueen tallit ja kotieläimet. Hänen hevosiin erikoistunut eläinlääkäriasema Kruunukavio sijaitsee Ratsupään alueella. Elli on tarkka mutta lempeä ammattilainen, joka kuuntelee sekä ihmisiä että eläimiä. Kaikki jotka tuntevat Ellin, tietävät että nainen itkee herkästi oli kyseessä sitten ilo tai suru. Niinpä ei olekaan tavatonta, että nainen hoitaa potilaitaan kyyneelet silmissä, mutta silti ammattitaitoisesti ja osaavasti. Vapaa-ajallaan Elli harrastaa polkujuoksua koiransa kanssa. Ellin perhe asuu Venerannassa modernissa omakotitalossa. Puoliso Samuel on ohjelmistoarkkitehti, joka tekee paljon etätöitä. Perheen esikoinen Josefina (15) rakastaa videopelejä ja viihtyykin lähinnä omassa huoneessaan pelaamassa. Elli ja Samuel ovat yrittäneet kannustaa tyttöä mukaan nuorisokerhon peli-iltoihin koululle. Kuopus Jami (8) taas on innokas urheilija, joka on mukana kaikissa Aatelvoiman lasten urheilukerhoissa.

Rasmus Honkala

Varusteliikkeen omistaja, idearikas teknologiataituri
Rasmus, 26, on Honkalan suvun nuorempaa sukupolvea ja se haara, joka vaihtoi peltohommat verkkokauppaan ja varuste-innovaatioihin. Hän perusti varusteliike Aatelin ensin netissä ja myöhemmin kivijalkamyymäläksi Ratsupäähän. Rasmus on nopea liikkeissään, kiinnostunut teknologisista ratkaisuista ja uskoo, että myös hevostarvikkeet voivat olla älykkäitä. Hän tekee yhteistyötä sekä Wirmahovin että Krunukavion kanssa ja pyrkii tuomaan valikoimiin moderneja innovaatioita ja käytännöllisiä uutuuksia. Rasmuksen innokkuus ja teknologiakeskeisyys jakavat mielipiteitä, ja osa vanhan kaartin kyläläisistä suuntaa yhä mieluummin kaupungin Hankkijalle hakemaan tutut ja turvalliset tuotteensa. Rasmus ja kengittäjä Janne Korpinen ovat kuitenkin hyviä ystäviä, vaikka Rasmuksen näkökulma perustuu usein älyratkaisuihin ja dataseurantaan, ja Jannen taas käsityöläistaitoon ja kokemukseen.

Yksityishevosten omistajat

Henna Havumäki

Entinen esteratsastaja, aina kiireessä
Henna, 36, on kokenut esteratsastaja, joka on jättänyt kilpakentät taakseen ja hakee nyt tasapainoa ratsastuksen ja perhe-elämän välillä. Hänellä on punaiseksi värjätyt hiukset, vahvat kulmakarvat ja napakka olemus, joka kätkee alleen väsymyksen, jonka pienten lasten vanhemmat tunnistavat toistensa ilmeistä. Henna omistaa eläkkeelle siirtyneen kilpahevosen Berryn, jonka kanssa hän kiersi aikoinaan Power Jumpissa asti, sekä nuoren kouluhevosen Edinan, jota hän ratsuttaa pikkuhiljaa omaan tahtiinsa. Esteratsastus tuntuu nykyään liian riskialttiilta, ja Henna onkin päättänyt viihtyä hiomassa työskentelyään sileällä ja nauttimassa siitä, että saa keskittyä kaikessa rauhassa. Tallilla Henna viettää omaa aikaansa, eikä tuhlaa sitä mielellään muuhun kuin hevosten hoitoon ja ratsastukseen, mutta muihin tallilaisiin hän suhtautuu kuitenkin peruskohteliaasti.

Kerkko Kuparinen

Kenttäratsastaja, käytännön mies
Kerkko, 34, on kenttäratsastaja henkeen ja vereen. Hän ei pelkää vauhtia, vettä tai mudassa rypemistä, vaan päinvastoin, hänelle parasta terapiaa on pitkä maastolenkki syysmetsässä tai keväinen laukkatreeni märällä pellolla. Kerkolla on kaksi hevosta: vanhempi harrastetason latvialaisruuna Caz, jonka hän osti tätiratsastaja Kati Kettuselta toimittuaan ensin ruunan vuokraajana ja lupaava nuori kenttäori Masi, jonka kanssa Kerkko tähtää jo kilparadoille. Olemukseltaan Kerkko on pitkä, kapea, ruskeat hiukset aina hieman sekaisin ja poskessa joku kuratahra. Kerkko on maanläheinen, käytännöllinen, eikä tunnistaisi hienovaraista draamaa, vaikka se potkaisisi häntä. Mies ei pidä suurista eleistä tai sosiaalisesta melusta, mutta on valmis auttamaan, kun joku tarvitsee. Kerkko on syntyjään Aatelniemestä, jossa Kuparisen suku on asunut kylän alkuajoilta alkaen.

Aatelniemen asukkaita

Ilona Korpela

Kyläkaupan omistaja, kylän tietopankki
Ilona, 55, pitää Mäkelän Puotia, joka on Aatelniemen arjen keskus ja kylän sydän. Hän tuntee jokaisen asiakkaansa nimeltä ja yleensä myös heidän elämäntarinansa. Kohdatessaan uuden tuttavuuden, nainen ei epäröi kysellä, kuka tämä on, mistä tulossa ja minne menossa. Ilona on lämminsydäminen, mutta hänen kielensä terä pitää huhumyllyn pyörimässä. Hänellä on nostalginen suhde Wirmahovin kartanoon, sillä aikanaan hänen isänsä työskenteli siellä ja myös Ilona sai tulla mukaan kartanon talleille. Ilonan puoliso Heikki työskentelee kaupungin tilitoimistossa, ja välillä pääasiassa etätöitä tekevä mies auttelee myös puodissa. Pariskunnan aikuiset lapset ovat muuttaneet suurempiin kaupunkeihin opiskelemaan.

Oskari "Osku" Luoto

Kylän elävä muisti

88-vuotias Osku on Aatelniemen kävelevä historiankirja. Hän viettää päivänsä kirkon portailla tai puodin kuistilla piippuaan poltellen ja erittäin mielellään tarinoita kertoillen. Hänen jutuissaan vilisee historian tapahtumat ja paikalliset legendat, mutta joskus joukkoon saattaa lipsahtaa varsin mittavasti värikynää. Osku työskenteli aikanaan metsätöissä ja Aatelniemen sahalla, joka on jo nykyään jo lopettanut toiminnan. Usein miehen jutuista paistaa, että hänen mielestään ennen kaikki oli paremmin.

Anna-Liisa "Ansku" Kettunen

Kahvilayrittäjä, kaupunkilaisuudestaan toipuva optimisti
28-vuotias Ansku lähti Aatelniemestä nuorena kaupunkiin, mutta palasi hiljattain kylään suurin suunnitelmin. Hän otti haltuunsa Pappilan Pirtin kahvilan ja alkoi kehittää määrätietoisesti vanhssa pappilassa toimivan kylätalon tapahtumia. Hän on kekseliäs, innostunut ja rohkea kokeilemaan uutta, mikä tuo toisinaan yhteenottoja perinteitä rakastavien kyläläisten kanssa. Ansku uskoo vahvasti Aatelniemen elinvoimaan ja rakentaa siltaa vanhan ja uuden välille, eikä epäile käyttää suhteitaan kaupunkiin. Hänellä on ystävälliset välit Doran kanssa, ja he jakavat kiinnostuksen kulttuuriin, joskin Ansku toivoo joskus, että Dora osaisi olla vähän maanläheisempi. Ansku toimii myös catering-yrittäjänä esimerkiksi Ratsupään kilpailukeskuksen tapahtumissa.

Eeva ja Matti Honkala

Maanviljelijäpariskunta

Eeva (72) ja Matti (74) ovat eläneet koko ikänsä Honkalan tilalla, joka on yksi Aatelniemen vanhimmista. He ovat sitkeitä, työteliäitä ja epäilevät kaikkea, mikä tulee kaupungista, kuten Doran visiot ja Anskun lounastarjonta Pappilan pirtissä. Eeva tunnetaan huippuleivonnaisistaan ja vieraanvaraisuudestaan, Matti taas taidostaan soittaa hanuria ja laulaa komeasti Torpparikuoron riveissä. Heidän huolensa kohdistuvat erityisesti maatilansa tulevaisuuteen, sillä yksikään pariskunnan kaupunkilaistuneista lapsista ei ole ilmaissut kiinnostustaan jatkaa tilan toimintaa. Honkalan tilalta löytyy kaksi kilttiä ponia, joilla Eevan ja Matin lapsenlapset ja joskus myös muut kylän lapset saavat ratsastaa.

Noora Kylmäoja

Kirjastonhoitaja, paluumuuttaja ja runoilija
Noora on hiljattain palannut Aatelniemeen vanhempiensa mökille ja ottanut vastuulleen kyläkoulun yhteydessä olevan kirjaston uudistamisen. Erityisesti hän haluaa tarjota kirjastolla toimintaa nuorille. Noora työskentelee yhteistyössä kyläkoulun opettajan Heta Peltolan kanssa ja vapaa-ajalla kaksikko onkin hyviä ystäviä. Noora on herkkä, mutta sisukas ja purkaa tuntojaan mieluiten kirjoittamalla. Nainen ylläpitää suhteellisen tunnettua kirjallisuusblogia ja haaveileekin oman runokokoelman julkaisusta. Nooran kanssa asuu tämän teini-ikäiset lapset Julius (17) ja Janina (15). Varsinkin Juliukselle pikkukylään muuttaminen aikuisuuden kynnyksellä oli kova paikka ja poika purkaakin turhautumistaan välillä ilkivallalla ja hölmöilyllä.

Jukka Leppälä

Kiinteistövälittäjä, tilojen pelastaja
Jukka, 48, on karismaattinen myyntimies, joka osaa loihtia vanhoista röttelöistä mitä romanttisimpia tarinoita, jotka vetoavat historiannälkäisiin. Juuri Jukka onnistui myymään Gråhofin vanhan kartanon Dora Wirmalle ja tätä voittoa mies kantaa sulkana hatussaan. Jukka palasi Aatelniemeen Helsingin asuntomarkkinoilta ja perusti Leppälän Kiinteistöt Oy:n, joka keskittyy kylän vanhoihin tiloihin. Jukka myy unelmia, mutta osaa myös kuunnella. Hänen kumppaninsa Emil on somevaikuttaja, joka tekee sisältöä downshiftauksesta ja maalaiselämästä ja yrittää tuoda kylään hieman kaupallista hipsterhenkeä. Pariskunta on kunnostanut pienen maatilan, jossa he panostavat vihreään elämäntapaan.

Heta Peltola

Opettaja, kylähistorian suojelija
45-vuotias Heta on kyläkoulun opettaja ja Aatelniemen historian väsymätön kerääjä. Hän on järjestelmällinen, innokas ja hieman vanhanaikainen, mutta sydämellinen ja aina valmis auttamaan. Hän johtaa kyläyhdistystä tarmokkaasti ja haaveilee kylämuseosta, jossa voisi esitellä kartanon ja kylän yhteistä historiaa. Vanhan pappilan kylätalo ja sen historiallinen kirjasto ovatkin naisen toinen koti. Heta haluaa varmistaa, ettei kylän tärkeää historiaa katoa, kun tehdään uudistuksia. Erityisen harmissaan Heta oli siitä, että Dora päätti muuttaa kartanon historiallisen nimen Gråhofista Wirmahoviksi.

Hanna Peltola

Yrttipirtin emäntä, lämminhenkinen majatalonpitäjä
Heta Peltolan nuorempi sisko Hanna, 40, pyörittää vanhasta parantolasta remontoitua Yrttipirttiä, joka toimii bed & breakfast -majatalona. Hanna rakastaa ihmisiä ja varsinkin asiakkaiden tarinoita. Hän on loistava kuuntelija ja tunnelmanluoja, ja hänen aamiaisensa ovat legendaarisia. Naisen johdolla Yrttipirtissä on alettu järjestää säännöllisesti meditaatio- ja joogaretriittejä ja hän yrittääkin brändätä toimintaansa matkailijoille, joita kiinnostaa sekä historia että henkisyys. Hanna suhtautuu hieman epäilevästi Wirmahovin kasvuun ja miettii, uhkaako taiteilijaresidenssin avaaminen hänen liiketoimintaansa, mutta hän on silti kohtelias ja vieraanvarainen Doran suuntaan.

Raisa Myllymäki

Monitoiminainen, vanhan ajan tee-se-itse-mestari
Raisa (65) on Aatelniemen oma monitoiminainen. Oli luvassa sähkötöitä, rännien korjausta, traktorin moottoreita tai lavastetukea Villa Harman näyttelyyn, kaikki onnistuu. Raisa on syntynyt ja kasvanut kylässä, ja harvassa on talot, joissa Raisan kädenjälki ei näkyisi tavalla tai toisella. Naisella on tapana mutista itsekseen poratessaan tai hitsatessaan pysyäkseen keskittyneenä. Jos erehtyy kysymään mitä hän sanoi, saa vastaukseksi todennäköisesti äreän murahduksen. Raisalla on kaksi periaatetta: työkalut ovat järjestyksessä ja kahvi keitetään termospulloon aamulla kuudelta. Nainen suhtautuu varauksella uusiin tulokkaisiin ja moderneihin humpuukeihin, mutta ei voi vastustaa houkutusta, jos saa mahdollisuuden käyttää rälläkkää tai moottorisahaa. Raisan aviomies Markku on eläkkeellä, mutta ajaa Aatelniemessä edelleen taksia.

Sara Wiklund

Luontotutkija, valokuvaaja, hiljainen tarkkailija
34-vuotias Sara muutti Aatelniemeen vetäytyäkseen akateemisesta maailmasta ja tutkiakseen paikallista luontoa ja kansanperinnettä. Hän viettää päivänsä soilla ja metsissä, kameran ja muistikirjan kanssa. Sara on hiljainen, herkkä ja tarkkanäköinen, ja huomaa yksityiskohtia, joita muut eivät. Hän asuu Venerannan uusissa rivitaloissa ja on ystävystynyt erityisesti tarinankertoja-Oskun ja taitelija-Angelican kanssa. Saralle tärkeää on Aatelniemen vanhojen metsien ja koskemattomien ranta-alueiden vaaliminen. Vaikka nainen ei juurikaan pidä meteliä itsestään, osaa hän pistää hanakasti vastaan, jos hänelle tärkeät arvot on uhattuna.

Pirkko Mäki

Entinen kätillö, innokas harrasteljapuutarhuri

Pirkko (81) on kylän entinen kätilö, joka muistaa edelleen suunnilleen jokaisen kyläläisen syntymän. Nainen on nähnyt elämänsä aikana paljon, mutta vaatii aikaa ja oikean hetken, jotta hän on valmis jakamaan omia tarinoitaan. Pirkko tuntee myös vanhat yrtit, loitsut ja kansanperinteet ja monta kartanon mailla sijaitsevaan Noidan mökkiin liittyvää tarinaa, sillä Pirkon isoisoäiti oli yksi harvoista, joka vieraili Alma Koivennon luona Noidan mökissä silloin, kun muut kyläläiset kiersivät paikan kaukaa. Omassa puutarhassaan nainen kuitenkin mielellään kasvattaa kauniita kesäkukkia. Pirkon luona asuu tämän lapsenlapsi Marianna (19), joka auttaa isoäitiään ja etsii suuntaan elämälleen, joka Mariannan perheen mielestä pitäisi olla muualla kuin TikTokissa. Yllättävää kyllä, puutarha-aiheiset sisällöt tuntuvat keräävän paljon katseluita.

Riku "Ripa" Koivento

Kapakanpitäjä, paikallinen filosofi
Ripa, 50, omistaa "Tuoppi & Tupasvilla" -pubin, joka on kylän olohuone ja iltaelämän keskittymä. Hän on leppoisa, karhumainen mies, joka ei hätkähdä mistään. Ripa ei ole varsinaisesti kiinnostunut kulttuurista tai hevosista, mutta pitää siitä, että kylässä tapahtuu. Ripa on sukua historiallisen Gråhofin Koivennoille, mutta hänen sukuhaaransa valitsi rappiollisen elämän, kuten mies itse mielellään irvailee. Ripa jakaakin tarinansa mieluummin kuin juomansa. Miehen pubin yläkerrassa sijaitseva asuntonsa on täynnä kirjoja, levyjä ja tupakantuoksua. Hänen mottonsa on: "Mä en puutu sun asioihin, jos sä et kaada kaljaa mun lattialle.".

Väisästen perhe

Uudet tulokkaat
Aino (37) ja Eero (39) muuttivat Aatelniemeen unelman perässä. He kunnostivat vanhan maatilan ja perustivat pientilan, jossa kasvatetaan lampaita, yrttejä ja tehdään käsityötuotteita. Eero tekee mielellään myös huoltotöitä ja nikkarointia, jos kyläläisillä on tarvetta apumiehelle. Pariskunta on todiste siitä, että vastakohdat täydentävät toisiaan sillä Aino on luova ja energinen, Eero rauhallinen ja käytännöllinen. Vaikka perhe on asunut Aatelniemessä vasta hetken, on heidät otettu avosylin vastaan. Väisäsen lapset Iida (10), Oskari (8) ja Nooa (5) käyvät kyläkoulua. Iida on innokas heppatyttö, joka haaveilee työstä Wirmahovissa ja ihailee varsinkin tallin ratsuttajaa Amiraa suuresti. Isosiskon vaikutuksesta myös pikkuveljet kinuavat mukaan, jos Iida saa luvan mennä Honkalan tilalle hoitamaan poneja.

Angelica Ranta

Taiteilija, käsityöläinen, oman tiensä kulkija
33-vuotias Angelica asuu Vanhassa Apteekintalossa ja tekee käsitöitä (esimerkiksi keramiikkaa, koruja ja tekstiilejä), joita hän myy Mäkelän Puodissa ja toreilla. Hänen värimaailmansa on kirkas ja näkemyksensä joskus vaikeasti ymmärrettävä. Angelica on yhtä aikaa sosiaalinen ja vetäytyvä, ja hänen inspiraationsa syntyy usein Jänelmän metsissä tai Harmajärven sumussa. Angelica näkee Dorassa ja tämän uudessa taitelijaresidenssissä sekä kilpailijan että mahdollisuuden. Hän pelkää, että Doran vaikutusvalta muovaa taidetta vain yhteen muottiin sopivaksi, ja toivoo, että saisi oman näyttelynsä Villa Harman galleriaan. Angelica on myösvahvasti sitä mieltä, että taide kuuluu kaikille ja hän pitääkin mielellään kyläläisille ja vierailijoille matalan kynnyksen maalaus- ja käsityökursseja kylätalolla. Angelican kumppani Nova Eriksson työskentelee kilparatsastajana ja häntä nähdään Aatelniemessä vain harvoin.

Viktor Rajala

Residenssitaiteilija, pedantti minimalisti
Viktor, 46, on tunnettu pelkistetyistä ja suurikokoisista maalauksistaan, joissa toistuu vuoropuhelu tarkkaan harkittujen yksityiskohtien ja tyhjyyden välillä. Alun perin kolmeksi kuukaudeksi Villa Harman residenssiin saapunut taiteilija on jäänyt "toistaiseksi", sillä olot ovat mukavat ja Dora Wirma tukee taiteen tekemistä avokätisesti. Viktor on vähäsanainen, tarkka ja etäinen, eikä erityisen yleinen näky Aatelniemen vilkkaimmilla paikoilla. Sen sijaan Wirmahovissa mieheen on helppo törmätä, sillä mies hakee inspiraatiota hevosten viisaudesta. Viktor pitää Angelica Rannan kansanomaisuutta karkeana ja erehtyi kerran sanomaan sen ääneen Korpelan puodissa. Sen jälkeen kyläläiset ovat suhtauneet Viktoriin hieman nuivasti. Dora ihannoi Viktorin taidetta, mutta toivoo, että mies olisi seurallisempi

Helmi Viita

Residenssitaiteilija, krooninen itsensäepäilijä
Helmi, 35, on Villa Harman tuore residenssitaiteilija, jonka työ liikkuu jossain valokuvan, äänen ja katoavan maiseman rajapinnoilla. Hän tutkii ympäristöä hitaasti ja huolellisesti, käy usein yksin aamukävelyillä sumussa ja viettää iltapäivät varjossa piirtäen. Helmi on kiinnostunut tilojen muistoista ja siitä, mitä jää, kun ihmiset lähtevät. Hänen taiteessaan näkyy hiljaisuus, haalistuneet sävyt, harmaat vedot. Helmille on myönnetty paikka Villa Harmasta määräajaksi. Salaa mielessään hän pelkää, että residenssi on ensinnäkin ollut virhe ja paikka olisi kuulunut hänen ystävälleen, jonka kanssa hänellä oli yhteisnäyttely ja toiseksi, ettei hän saa residenssin aikana mitään merkittävää valmiiksi. Helmi etsii alati uutta inspiraatiota ja punaista lankaa työlleen.