Sumu oli laskeunut vuoristolta alas kartanon niskaan, mutta Kiaranin mielestä vielä oli hyvin näkyvyyttä pitää valmennukset ulkona yksityistallin hyvin valaistulla kentällä. Kiaran järjesti Alkubriiffin kentällä, jossa Loius ratsasti silmäterällään Rizillä. Tarkoitus oli havainnollistaa ja syventää vastauksia ratsukoiden esittämiin kysymyksiin.
Hän oli erittäin yllättänyt, kun oli esittänyt kysymyksiä valmennuksen aiheesta.
“Ei ole väärin sanoa, että avotaivutuksessa käännetään etuosa pois uralta. Mutta avotaivutuksessa pääpointti on tehdä taivutus tasaisesti koko rungosta. Liike ei pysähdy kaulaan, lavoille tai selkään. Liikkeen on mentävä kokonaan läpi”, Kiaran selitti ja huomasi, että hetkessä useamman mielikuva avotaivutuksesta muuttui hetkessä.
“Me emme halua vetää kaulaa sisälle ja antaa takaosan pulpahtaa ulos. Siinä vedetään turhaan kaulaa linkkuun ja paino on liikaa takaosalla, ettei lavat pääse työskentelemään. Avotaivutus on ennen kaikkea kokoava liike, takaosan pitäisi hännän tyvestä laskea, hevonen ikään kuin istuu, ja lapojen pitäisi irtaantua sekä kohota ylöspäin. Sitä on kokoaminen. Eli ei ole väärin ajatella, että avotaivutus tuo lapoihin irtonaisuutta ja etuosan kevyeksi. Avotaivutus on ratsastuksen aspiriinia”, Kiaran jatkoi selittämistä ja seurasi ratsukoita haukan tarkalla katseella. Mikään yksityiskohta ei jäänyt mieheltä huomaamatta.

Loius ratsasti Riziä pitkillä kankiohjilla ja kapsonilla. Ori käveli reippaasti ja pelkästä istunnasta ori teki pituushalkaisijalla avotaivutusta.
“Avotaivutuksessa ei vedetä kaulaa ulos, mutta esimerkiksi kapson ohjalla voidaan vähän johdattaa päätä pois liikkeen suunnasta. Taivutus halutaan tasaisesti rungosta, ei pelkästä etuosasta. Kuten Loius nyt demoaa pituushalkaisijalla mitä eroa on tuupata pelkkä takaosa pois ja johdattaa kaulaa, versus taivutus tulee koko rungosta ja kaula menee pois liikkeen suunnasta ja vain etuosa siirtyy uran sisäpuolelle. Hevonen pysyy helposti kolmella ja neljällä uralla ja huomaatte, että ratsu hieman jo kohoaa etuosasta” “Merkeistä sen verta, että monelle on perinteisessä muodossa opetettu että ensin haetaan hyvä asetus ja taivutus. Esimerkiksi hyvä lähteä voltilta ja jatkaa sitten suoraa uraa. Ulko-ohja säätelee asetusta, ettei kaula käänny liikaa ja sisäpohje pitää hevosen linjalla, ettei käänny takaisin uralle. Moni saattaa siirtää ulkopohkeen taakse, ettei takaosa karkaa. Mutta annetaan Loiuksen vielä demota, että liike tulee istuinluista ja omasta kehonkielestä. Hän hieman johdattaa kapson ohjalla ja sitten siirtää lantiota liikkeen mukaisesti. Ja näin tekee hienon avotaivutuksen. Monesti istunta riittää, että lopussa voidaan kokeilla toimiiko muilla. Uskon, että toimii. Laitan vaikka pääni pantiksi. Mutta eiköhän anneta aplodit Rizille ja Loiusille ja hypätä omien ratsujen kyytiin. Ryhmä 1, olkaat hyvät”, Kiaran kiitti ja kumarsi sekä jäi odottelemaan, että ensimmäiset kolme ratsukkoa saapuvat maneesiin.

Henna ja Berry ratsastivat ryhmässä 2.

Ryhmä 2. oli selkeesti team isot hevoset, kun valkea iso puoliveritamma ravasi tumman ja tulisen puoliveritamman varjossa. Kimo ravasi korvat hörössä vähät välittäen, jos muut kävi kierroksilla. Berry teki työtä pyydettyä ilman suurempia mutinoita. “Hieno tamma, tyyni ja rauhallinen”, Kiaran kehui ja lähestyi ratsukkoa varovaisesti. Henna siirsi tamman käyntiin ja Kiaran silmäili kimoa. Tamma liikkui rennosti pää nyökkien eteen.
“Tuossa on hyvä ja rento muoto. Selkeä hyppääjä”, Kiaran tokaisi ja antoi ratsukolle luvan näyttää avotaivutusta voltin kautta. “Etuosa siirtyy hyvin ja paino pysyy koko ajan takajaloilla, kuten näet tamma vähän nousee lavoista kootumpaan muotoon ja taivutus tulee hyvin koko kropan läpi. Pelkkä pää ei käännyt tai lavat. Avotaivutuksen tarkoitus on toimia kokoavana liikkeenä ja sitä voi hyödyntää esteratsastuksessa, yhtä hyvin missä tahansa lajissa. Ratsastuksen aspiriinia, kun etuosa kevenee ja tuo lapoihin enemmän liikettä sekä pääsee hieman kootummaksi”, Kiaran kertoi ja seurasi ratsukon edistymistä. Berry otti liikaa tukea seinästä, että takaosa valahti pariin otteeseen. Henna sai olla tarkkana ulkopohkeen kanssa ja ettei anna sisäohjaa tai pohjetta liikaa. Kun tamma tuli hieman suoremmaksi, edistyi avotaivutukset käynnissä. Ravissa piti ottaa voltin kautta muutaman askeleen verran kerralla, kun takaosa tykkäsi valua kentän aitaan kiinni.

Pituushalkaisijalla ja ympyrällä oli sama, että tamman takaosa tahtoi valua pois tai taivutusta tuli liikaa, ettei ollut enää avotaivutusta. Henna sai hieman liioitellusti ottaa ulkopohjetta taakse, että takaosa pysyi paikoillaan ja pelkkä etuosa siirtyi sisälle. Muutaman hyvän toiston jälkeen käynnissä, otettiin ravissa ja myöhemmin laukassa. “Sillä on sellainen estehevosen laukka. Sisäjalka on kokoajan valmis ponnistamaan ylös. Anna vähän enemmän sisäohjaa, että laukka pysyy rullaavana. Ja jos siltä tuntuu voi pidentää ohjaa. Avotaivutuksessa käännä lantiota enemmän liikkeen mukaisesti sisään. Berry todennäköisesti mukautuu ja avotaivutus pysyy hillittynä”, Kiaran kertoi ja seurasi tarkasti ratsukon etenemistä. Berry kohosi edestä ja liikkui hyvin ylämäkeen laukassa. Laukka oli todella rullaavaa ja muutaman kerran suoralla uralla Henna kokeili avotaivutusta.
“Pyöristä alaselkää ja nojaa vähän enemmän taakse. Nyt ei hypätä. Pidä sisäjalka lähellä ja käännä lantiosta”, Kiaran neuvoi ja muutaman hienon avotaivutuksen jälkeen Henna sai antaa pitkät ohjat.