Hukkapuro

24.09.2017 - KRJ Champions 2017 tunnelmia

Osallistuimme ensimmäistä kertaa Hukkapuron poppoolla nelipäiväisiin KRJ Champions kilpailuihin. Jo etukäteen oli tiedossa, että kilpailu tulisi olemaan kovatasoinen ja erityisen jännittävän siitä teki karsintasysteemi, jossa vain parhaat etenevät jatkoon. Vaikka yhtään titteliä ei tällä kertaa tullutkaan meille Hukkapuroon, olimme kuitenkin varsin tyytyväisiä kilpailuiden tulokseen. Erityisen hienoa oli myös nähdä kasvattimme Chocolatte Wolf palkittiin KRJ Senior Champion ja KRJ Supreme Champion titteleillä ja Wolf’s Outro KRJ Reserve Champion tittelillä. Jotain siis kasvatustyössä on selvästi kohdallaan.

Ensimmäinen kilpailupäivä sujui vielä suurimmaksi osin hieman lämmitellessä. Päivän hienoimman suorituksen teki Wolf’s Slash joka ylsi Young Champion luokan voittoon prosentein 74,706%, Seinor Champion luokassa myös Oldfinion Don Miro nappasi sijoituksen prosentein 77,647% ollen kovatasoisen luokan kolmas. Hevosistamme Hollywood Hills oli ainoa, joka karsiutui jo ensimmäisenä päivänä. Tamma säikkyi jotain tuomaripäädyssä niin paljon, että keskittyminen suoritukseen oli hyvin vaikeaa. Hollynkin kanssa kuitenkin saatiin hyväksytty suoritus 57,647% mutta se ei valitettavasti riittänyt jatkoon nuorten hevosten kovatasoisessa luokassa.

Toinen päivä sujui nuorten osalta hienosti, kun Rockford Wolf, Wolf’s Slash ja Innuendo STC ylsivät kaikki yli 70% tulokseen. Rockford sijoittui luokassa kuudenneksi ja Slash sekä Nadine mahtuivat myös kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Maudin kanssa karsiuduimme täpärästi jatkosta, mutta suoritus olikin ollut mielestäni varsin epätasainen ja tuomariston pisteet siihen nähden armolliset. Varsinaisessa KRJ Champion luokassa jokainen hevosistamme paransi suoritustaan ja Wolf’s Almond (80,238%, 3. sija) ja Oldfinion Felissaar (74,524%) nappasivat hienosti ruusukkeet. Sernioreiden luokassa hevosemme suoriutuivat myös tasaisen varmasti, mutta parannettavaa jäi. Aamusta asti hieman jäykältä ja vaisulta tuntuneen Spectren suoritus jäi tasolleen hyvin vaatimattomaksi ja kilpailut orin kanssa päättyivätkin tähän päivään.

Kolmantena päivänä alkoi varsinkin nuorissamme jo tuntua pieni kilpailuväsymys. Yllättäen Innuendo STC pärjäsi tänään parhaiten päästen kahdenkymmenen parhaan joukkoon ja Wolf’s Slash sinnitteli vielä jatkoon 65,754% tuloksella. Rockfrod Wolfin suoritus oli hieman rikkonainen ja kiristyvässä kilpailussa se maksoi finaalipaikan. Champion luokassa kahtena ensimmäisenä päivänä alisuoriutunut Snakepit Wolf nousi vihdoin omalle tasolleen ja sijoittui luokassa kolmanneksi prosentein 78,333%. Myös Oldfinion Felissaar jatkoi varmasti eteenpäin kahdenkymmenen parhaan joukossa. Edellisenä kilpailupäivänä loistavan suorituksen tehnyt Wolf’s Almond, Wolf’s Mocha Moment ja Rockabilly Wolf karsiutuivat kuitenkin valitettavasti kaikki. Vaikka ratsastetut radat olivat perushyviä, ei suoritukset riittäneet enää finaalipäivään. Sama alavire jatkui myös senioriluokissa kun Céline Wolf selvitti ainoana tiensä jatkoon kohtuullisella 66,875% tuloksella. Tasaisesti tulosta tehneet Chocolate Chip ja Dark Calibra CTN tekivät tänään kilpailuiden kehnoimman ratansa ja samoin kuin vahvasti aloittanut Oldfinion Don Miro. Päivän tuloksia katsellessa kokemattomuus näistä karkeloista näyttikin hieman kostautuvan ja palautumisessa tuntui olevan ongelmia hieman jokaisella tiimissämme.

Finaalipäivä huipentui nuorten osalta musiikin tahdissa ratsastettavaan Kür-luokkaan, missä Wolf’s Slash oli 12. prosentein 65,952% ja Innuendo STC 63,571%. Vaikka sijat jäivätkin suhteellisen kauas, olin hyvin tyytyväinen nuortemme suorituksiin ja erityisesti Nadinen tasaiseen varmuuteen päivästä toiseen. Pääsarjassa Snakepit Wolf järjesti pienen yllätyksen sijoittumalla kolmanneksi prosentein 79,000%. Orin kanssa alkusarja oli tuntunut hyvin takkuiselta, mutta kaksi viimeistä kilpailua olivat nostaneet orin jälleen omalle tasolleen. Myös Oldfinion Felissaar teki hyvän suorituksen kahdenkymmenen parhaan joukkoon prosentein 64,600%. Senioreiden sarjassa omassa tiimissämme kilpaillut Céline Wolf ei ollut aivan parhaimmillaan ja olosuhteisiin nähden prosentit 66,333% ja 13. sija olivatkin kelpo suoritus. Jännitettävää ja juhlittavaa luokassa kuitenkin riitti, sillä Chocolatte Wolf ja Wolf’s Outro ottivat lopulta luokassa kaksoisvoiton. Muutenkin kilpailuiden aikana oli ilo seurata vahvaa Hukkapurolaisten edustusta läpi kilpailuiden.

02.01.2019 - Maastoretkellä

Maastoilu Sneikin kanssa on yleensä yllättävän mukavaa, sillä ori osaa käyttäytyä hyvin neljän seinän ulkopuolellakin. Niinpä tämän päivän aikataulu sopikin minulle mainiosti, sillä aikataulussa orille oli merkitty maastoilua. Hetken mietittyäni vaihtoehtoja, päätin suunnata Sneikin kanssa läheiselle pellolle tekemään hankitreeniä, kun vihdoin luntakin oli tullut tarpeeksi. Mukaan houkuttelin myös ratsuttajamme Joelin, joka nappasi ratsukseen kaikkien yllätykseksi Billyn, jonka saamiinen polvenkorkuiseen hankeen tulisi olemaan varmasti haaste. Olimme maastoilleet yhdessä aiemminkin ja retket olivat aina olleet täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Niinpä odotin tältäkin reissulta vähintään samaa ja sain mielessäni hylätä haaveet suhteellisen hillitystä ja hallitusta maastoretkestä. ”New year, new me - tänään treenataankin ihan kunnolla”, huikkasi Joel, joka oli aloittanut jokavuotisen treenauskampanjansa uuden vuoden jälkeen, kavutessaan ratsunsa selkään. Suhtauduin tähän huvittuneena, sillä yleensä miehen treenimotivaatio karisi viimeistään vuoden toisella viikolla. Kipusin ripeästi oman ratsuni Sneikin selkään ja juuri kun takapuoleni tömähti satulaan, muistin että olin itsekin tainnut uhota ääneen samanmoisia uudenvuodenlupauksia skumppapulloa heilutellen uudenvuoden juhlissa. Niinpä ei auttanut kuin pitää sanoistaan kiinni.. Kun vihdoin olimme valmiita lähtöön, suuntasimme tallin pihasta kohti peltoa, jonne matkaa oli pari kilometriä. Hevoset kulkivat yllättävän säyseästi peräkanaa Billy taakseen mulkoillen ja häntää huiskien, Sneikki luimien ja yrittäen silloin tällöin kiihdyttää Billyn ohi. Puolessa välissä matkaa ajattelin,, että ei menisi kauaa ennen kuin Sneikiltä menisi totaalisesti hermot. Onneksi olimme pian pellolla ja Sneikki pääsi päästelemään höyryjä polvenkorkuiseen hankeen. Joel sen sijaan sai tahollaan tehokkaan treenin yrittäessään maanitella Billyä pois auratulta tieltä penkan puolelle. Ei tosiaankaan ollut helppo tehtävä, mutta ratsuttajamme osoitti taas taitonsa saamalla lopulta tahtonsa läpi ja diivamaisen mustan orin tarpomaan hankeen kuuliaisesti. Treenailimme pellolla tehokkaan puolituntisen ajan ja suuntasimme sitten kotiinpäin. Vielä ennen kuin käännyimme kotiin Joel ehdotti, että kiertäisimme läheisen lammen kautta, jotta hevoset saisivat kävellä vähän pidempään. Peltotreenin jälkeen molemmat hevoset olivat sopivan väsyneitä ja kulkivat sävyisästi rinnakkain, niin että pystyimme Joelin kanssa helposti rupattelemaan niitä näitä. Kun vihdoin suuntasimme kotiin, tuntui todellakin siltä että vuosi oli alkanut hyvissä merkeissä. Kaiken kaikkiaan maastoretki ratsuttajamme Joelin kanssa oli ollut samalla kertaa tehokas ja hauska.