Hukkapuro
virtuaalitalli / a SIM-game stable
virtuaalitalli / a SIM-game stable
oldenburg, tamma
ruunikko, 162 cm
s. 09.09.2017
Kasvattaja Hukkapuro
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
VIR MVA Ch, KTK-II, KV-II, KRJ-I
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan,
Marsa on itsenäinen ja utelias hevonen, joka suhtautuu uusiin ihmisiin epäilevästi ja tarkkailee heitä aluksi varautuneena. Tamma on selvästi perinyt vetäytyvän ja joskus omapäisenkin luonteen vanhemmiltaan. Uusien ihmisten kanssa Marsa testaa rajojaan heti ensitapaamisilla, esimerkiksi luimimalla ja ilmaa näykkimällä, sillä mieluiten se olisi vain omassa rauhassaan. Kokenut käsittelijä, joka ei anna Marsan oikuttelun hämätä, ansaitsee kuitenkin tämän tamman luottamuksen nopeasti. Marsa ei kestä pelokkuutta tai epävarmuutta, ja kokeneiden käsittelijöiden kanssa se osaa olla hyvinkin yhteistyöhaluinen – kunhan tämä ei yritä viipyä liian pitkään harjauksen tai muiden hoitotoimenpiteiden parissa. Pitkät puunaustuokiot eivät ole Marsan mieleen, ja liian perusteelliset hoitotoimenpiteet saavat tamman kuopimaan ja pyörimään levottomasti, aivan kuin hoputtaakseen hoitajaansa. Kunhan asiat hoidetaan ripeästi ja tehokkaasti, Marsa pysyy rauhallisena ja tyytyväisenä. Myös taluttaessa Marsaa on hyvä käsitellä määrätietoisesti.
Ratsuna Marsa on vaativa mutta palkitseva, kun ratsastaja saa sen puolelleen. Marsa ei siedä epämääräisiä apuja ja saattaa vastustella, jos avut eivät ole tarkkoja ja selkeitä. Se on erittäin herkkä ja reagoi pienimpiinkin apuihin tarkasti, mutta ratsastajan on tärkeää säilyttää Marsan luottamus ja keskittyminen, jotta yhteistyö toimii. Oikean ratsastajan kanssa Marsa on elegantti ja tyylikäs suorittaja, jonka näyttävät ja tasapainoiset liikkeet tekevät siitä ihanteellisen kouluratsun. Kun Marsan kanssa löytyy yhteinen sävel, se on luotettava, keskittynyt ja uskollinen kumppani, vaikka aivan kaikkia ratsastajan ohjeita tamma ei silloinkaan purematta niele, jos sille päälle sattuu.
On tärkeää, että Marsan kanssa on ensin luottamus hiottu kuntoon kotona, jolloin kilpailutilanteissa Marsa pysyy rauhallisena ja keskittyneenä, vaikka se ei erityisemmin pidäkään vieraiden hevosten läheisyydestä ja kilpailupaikkojen yleisestä hälinästä. Muiden hevosten läsnäolo saa Marsan valpastumaan ja jännittymään, mutta tamma ei säikähdä helposti tai hätiköi. Kouluaitojen sisällä, omassa rauhassaan Marsa kuitenkin renoutuu ja esiintyy useimmiten edukseen.
| i. Oldfinion Dancer old-ori, 175 cm, rautias KRJ-I, KV-III |
ii. Oldsfell's Grégoire old-ori, 170 cm, ruunikko |
iii. Glace au chocolt old-ori, 172 cm, ruunikko KRJ-IV |
| iie. Celina old-tamma, 165 cm, tummanruunikko KRJ-II |
||
| ie. Oldfinion Dancia old-tamma, 165 cm, rautias VIR MVA ch., VSN N Ch., KTK-III, KRJ-I, YLA 1, KRJ A, KVJ A |
iei. Tonistaro old-ori, 172 cm, rautias VSN Ch., KTK-III, KRJ-II, YLA3 |
|
| iee. Dorothy old-tamma, 168 cm, ruunikko VIR MVA ch., VSN N Ch., KTK-III, KRJ-I, YLA3 |
||
| e. Marzia Wolf old-tamma, 167 cm, rautias KRJ-II |
ei. Brokeback Ibai old-ori, 169 cm, ruunikonkimo KRJ-II |
eii. Ibisco II old-ori, 166 cm, musta KTK-III |
| eie. Heirate Mich old-tamma, 171 cm, rautiaankimo VSN Champion, KTK-III |
||
| ee. Marzipan Wolf old-tamma, 166 cm, rautias KRJ-I |
eei. Grizzel's Showman old-ori, 172 cm, rautias KRJ-II |
|
| eee. Marzellina old-tamma, 168 cm, tummanruunikko KRJ-II |
Marsa kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
Tarkemmat kilpailutiedot näet VRL-profiilista
Marsa ei todellakaan ole se hevonen, joka ensimmäisenä tervehtii tallissa iloisesti tai muuten osoittaa millään tavalla, että olisi ilahtunut siitä, että ilmestyt sen näköpiiriin. Päinvastoin. Lähes poikkeuksetta Marsa kääntää takapuolensa kohti karsinanovea ja näyttää manifestoivan kiihkeästi itseään jonnekin muualle, kun on aika alkaa hoitotoimenpiteisiin tai lähteä töihin. Usein olen miettinyt, että ehkä sillä on sellainen villihevosen sielu, joka ei ehkä ole kaikkein viellin, mutta ainakin se rakaastaisi olla yksin, omassa rauhassaan preerialla. Siksi usein Marsan kanssa hommiin lähtiessä tuntuukin vähän syylliseltä. Että tänäänkin täytyy tamma kammeta pois mukavuusalueeltaan tekemään ihmisten keksimiä tyhmiä temppuja. Eikä auta selittää, että hei, tällä tavalla sinäkin rakas Marsa saat heinät turvan eteen ja tietenkin myös kaikki muut mukavuudet, joita tallilla tarjotaan. Että kyllä se villihevosen elämä olisi paljon rankempaa.
Tänään oli jälleen aivan tyypillinen päivä. Marsa tervehti korvia luimistamalla ja kun sille sanoi “älä jaksa”, ei se oikeastaan jaksanutkaan. Ei tätä vanhaa, kulahtanutta naamaa saanut säikyteltyä tai harhautettua niillä tempuilla, jotka ehkä tehoavat johonkin arempaan. Yritin vakuuttaa Marsalle, että teen vain kaikkein välttämättömimmän. Karvoista piti harjata pöly pois, ettei varusteet hierrä ja kaviot puhdistaa, jotta kenkä ei purista. Suitset ja satula piti laittaa päälle, koska… noh… koska ratsastaja ne halusi. Marsa ei varsinaisesti ollut sellainen hevonen, jonka kanssa nauttisi ilman varusteita ratsastamisesta. Sitä en kyllä ääneen Marsalle sanonut.
Lopulta tamma oli valmis, varusteet päällä ja hapan ilme naamalla. Se potkaisi mennessään karsinanovea, kun talutin sen ulos. Mikäkin teini-ikäinen mielenosoittaja. Ulkona oli kirkas, raikas syyssää ja hetken ajan Marsa höristi korviaan. Annoin sen haistella ilmaa ja ehkä haaveilla paosta preerialle. Sitten jouduin taluttamaan sen tylsään maneesiin, jossa sen ratsastaja viimeisteli edellisen hevosen kanssa treeniä. Marsa kuopi maata, irvisti kaverille ja jäi syyttävänä tuijottamaan, kun ojensin tamman ohjat pois ja palasin talliin toisen hevosen kanssa. Petturi minä - en ollutkaan vienyt preerialle, vaan töihin. “Se on sit ihan tyypillisellä tuulella”, huikkasin varoituksen ratsastajalle, joka tiesi kyllä mitä tarkoitin.
© Otterley 2017
Tausta © Anders Peter Amsnæs
(CC BY 2.0)
Otsikon kuva © Ellen Sinding
(CC BY-NC-SA 2.0)
