virtuaalitalli / a SIM-game stable
hannover, ori
ruunikonkimo, 168 cm
s. 15.01.2017
Kasvattaja Hukkapuro
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
KTK-II, KRJ-I
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © eilwen,
Sven on hurmaava ja hauska ori, jonka kaunis kimo väirtys ja hilpeä luonne saavat lähes jokaisen ihastumaan (poikkeuksena ehkä se hoitaja, joka saa hakea vaaleanvihreäksi muuttuneen orin kesällä laitumelta valmistautumaan kilpailuihin). Sven osaa olla halutessaan todellinen herrasmies, mutta sen kekseliäisyys saattaa välillä koetella hoitajien kärsivällisyyttä. Ori nauttii huomiosta ja keksii omaksi huvikseen pieniä kepposia. Nämä tempaukset eivät kuitenkaan koskaan ole ilkeyttä – Sven tuntuu pikemminkin testaavan, kuinka paljon sen viehätysvoima kantaa.
Hoidettaessa Sven on pääsääntöisesti rauhallinen ja hyväkäytöksinen, kunhan mitään liian yllättävää ei tapahdu. Se seisoo pääosin paikallaan, mutta saattaa osoittaa pitkästyneisyyttä heiluttelemalla päätään tai kuopimalla, jos hoitaja sen mielestä unohtuu haaveilemaan liian pitkäksi aikaa. Taluttaessa Sven kävelee reippaasti ja useimmiten hoitajaansa kuunnellen, mutta sen energiaa pitää välillä ohjata uudelleen, jos edessä siintää herkullisen näköinen ruohomätäs tai ohitse kulkee kiinnostava tamma. Napakka ja varma ote riimunnarusta muistuttaa Svenille, kuka tilanteessa määrää tahdin.
Ratsastaessa Sven on varsin tyypillinen kilpahevonen, joka vaatii ratsastajaltaan tarkkuutta ja herkkyyttä. Ori reagoi kevyisiin apuihin nopeasti ja liikkuu aina mielellään eteenpäin, mutta sen vireystaso voi vaihdella päivän mukaan. Hyvänä päivänä Sven tuntuu kuin lukevan ratsastajan ajatuksia, kun taas toisinaan se testaa, olisiko tehtävä mahdollista suorittaa hieman omalla tavallaan. Ori arvostaa ratsastajaa, joka osaa säilyttää selkeän ohjastuntuman ja käyttää apuja huolellisesti – liian kovakourainen ote saa Svenin sulkeutumaan eikä sen liikkeistä tällöin tule enää sujuvia. Svenin vahvuus kouluratsuna on sen luonnollinen lennokkuus ja energisyys. Kokoamiset ja siirtymät vaativat toisinaan hieman enemmän työtä, sillä Svenillä on taipumus jäädä liikkumaan hieman liian suuresti, jos se ei saa tarpeeksi tarkkoja ohjeita.
Kilpailuissa Sven on myös varsin tyypillinen kilpahevonen. Se saattaa esitellä egoaan ja kerätä pari pykälää enemmän ylimääräistä energiaa, huudella vieraille ja muutenkin esitellä itseään ehkä isompana ja mahtavampana kuin on. Lopulta, kun tosipaikka koitaa, Sven kuitenkin hoitaa kilpailusuorituksensa asiallisen varmasti, kuten kunnon ammattilainen. Niinpä kilpailupäivien aikana Svenin kanssa tarvitsee kyllä huumorintajua, mutta pääasiassa ori on varsin kelpo kilpakumppani.
| i. 8th Commandment hann-ori, 167 cm, rautias KRJ-II |
ii. Seven Days evm hann-ori, 172 cm, ruunikko |
| ie. Marilyn evm hann-tamma, 166 cm, punarautias |
|
| e. Texasena hann-tamma, 166 cm, mustankimo KRJ-I, HANN-I |
ei. Tabrimon evm hann-ori, 167 cm, musta |
| ee. Faythe evm hann-tamma, 165 cm, ruunikonkimo |
Sven kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
Tarkemmat kilpailutiedot näet VRL-profiilista
Maneesiin astellessani Sven vaikutti olevan tänään virkeällä mutta rennolla tuulella. Ori liikkui energisesti jo alkuverryttelyssä, ja sen korvat kääntyilivät kiinnostuneina ympäristöä kohti. Tänään tarkoitus oli keskittyä erityisesti siirtymiin ja niiden tarkkuuteen, sillä Svenillä on taipumus vähän "nauttia elämästään" ja jättää pienet nyanssit huomiotta, jos apuni eivät ole täysin selkeitä.
Aloitimme kevyellä ravilla pitkin ohjin, tarkoituksena saada Sven venyttämään kaulaansa ja liikkumaan rennosti selän läpi. Ensimmäiset kierrokset olivat lupaavia – Sven liikkui iloisesti eteenpäin, ja minun tehtäväni oli vain pitää oma istuntani tasaisena ja huolehtia, etten häiritse turhilla pidätteillä. Valmentaja Matias Vikström ohjeisti hakemaan hieman lyhyempää muotoa ja ottamaan mukaan yksinkertaisia siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Tässä vaiheessa Sven alkoi näyttää hieman sitä puoltaan, jossa testataan, voisiko ehkä siirtymän hoitaa vähän suurpiirteisesti. "Pidä tuntuma tasaisena, älä salli mitään ylimääräistä hölmöilyä," valmentaja neuvoi. Yritin parhaani mukaan noudattaa tätä neuvoa.
Valmennuksen varsinainen tehtävä tänään oli työstää laukkaa ja tehdä siirtymiä ensin koottuun laukkaan ja siitä taas takaisin keskilaukkaan. Sven rakastaa liikkua suuresti, mutta koottu laukka ei ole aina sen lempijuttu. Ensimmäisellä kierroksella ori vastasi apuihini venyttämällä askeltaan lisää, aivan kuin olisi ollut vakuuttunut, että tämä on juuri se, mitä haluan. Valmentaja puuttui heti asiaan. "Anna selkeämpi pidäte ja käytä istuntaa tukemaan. Se ei tiedä, mitä haluat, jos annat sille liian monta vaihtoehtoa." Tiesin Matiaksen olevan oikeassa, joten keskityin antamaan apuni huolellisemmin ja pyysin hieman vahvempaa reaktiota pohkeella. Sven kokosi itsensä paremmin ja siirtyi sitten kauniisti koottuun laukkaan. Jos ori olisi osannut puhua, se olisi varmaan tokaissut “olisit heti sanonut”. Aivan kuin kaikki olisi niin yksinkertaista…
Seuraavaksi teimme vielä siirtymisiä ravin ja laukan välillä, joissa Svenillä on tapana hieman viivytellä. Valmentaja korosti, että minun täytyy olla kärsivällinen mutta samalla täsmällinen. Muutaman toiston jälkeen ori tuntui ymmärtävän tehtävän ja alkoi reagoida ripeämmin. Kun tarpeeksi hyviä toistoja oli tullut pari molempiin suuntiin, oli hyvä kiittää Sveniä mainiosta työstä siirtymällä loppuverryttelyihin.
Loppuverryttelyssä annoin Svenin liikkua pidemmällä ohjalla kevyessä ravissa. Ori tuntui tyytyväiseltä – meille molemmille oli jäänyt varsin hyvä fiilis tämän päivän valmennuksesta. Valmentajamme Matiaskin kehui lopuksi sitä, kuinka mukavalta ja rennolta yhteistyömme oli tänään näyttänyt.