suomalainen puoliverinen, ori
ruunikko, 170 cm
s. 29.05.2017, 3v.
VH17-031-0445
Kasv.
Mandelbacke
Omistaja Otterley VRL-12757
Kahdesta hyväkäytöksisestä hevosesta tuskin voi syntyä muuta kuin hyvää. Smaragd onkin ollut ainakin tähän asti todella miellyttävä käsitellä. Mutta tylsistyessään orilla on tapana keksiä jotain vähemmän miellyttävää tekemistä. Esimerkiksi äitiparan kauniit jouhet ovat joutueet pikkuherran uhriksi. Nyt emä jouhineen saa kuitenkin olla rauhassa, sillä Smaragd on vieroitettu ajat sitten ja sen jälkeen ori onkin saanut viettää aikaa muiden samanikäisten varsojen kanssa. Oria on käsitelty ahkerasti ja se tulee hyvin toimeen ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Kuvat ©
Gestüt Hämelschenburg
Lisää kuvia päiväkirjassa!
i. Smaraga LM fwb-ori, 168 cm, rautias KRJ-II |
ii. Suprant Slush fwb-ori, 167 cm, rautias |
iii. Märchenprinz SJ trak-ori, 167 cm, rautias |
iie. Strand Izefia bwp-tamma, 165 cm, punaruunikko KRJ-II |
||
ie. Paradise of Party fwb-tamma, 169 cm, tummanruunikko |
iei. Don Ares fwb-ori, 163 cm, musta |
|
iee. Lumen Party in Paris fwb-tamma, 166 cm, tummanruunikonkimo KRJ-I, YLA3 |
||
e. Ixtaro Wv holst-tamma, 170 cm, ruunikko VIR MVA Ch, KTK-II |
ei. Breitante VE old-ori, 170 cm, ruunikko |
eii. Breitan old-ori, 170 cm, ruunikko |
eie. Rairante old-tamma, 169 cm, musta |
||
ee. GNs Debütantin holst-tamma, 168 cm, ruunikko Preferent, Klass I, Diploma, ASDA Hall Of Fame, ASWA National Champion |
eei. Drosselmeyer RA rhld-ori, 163 cm, ruunikko Diploma, Class I, ASWA State Champion, ASDA National Champion |
|
eee. RGE Regenduft holst-tamma, 165 cm, kimo Premier |
Huom! mikäli sivusto vaatii tunnukset, niin käyttäjänimi: user, salasana: arabians
Kasvattajan näkökulmasta katsottuna Smaragd:n isänpuoleinen suku on varsin mielenkiintoinen. Smaraga LM on paitsi suprantinaikaisen kasvattin poika, löytyy suvusta myös yksi silloinen kantaori Don Amadore. Yhdysvalloista asti haettu emä Ixtaro taas tuo mukavasti uutta verta suomalaisiin sukuihin.
Tällä hevosella ei ole vielä jälkeläisiä
Mara kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
Smaragd – tai Mara, kuten olen alkanut sitä viime aikoina kutsua – hirnui sydäntäsärkevästi kun sen leikkikaveri Ettore katosi eilen uuden omistajansa mukana horisonttiin. Pojista oli tullut vajaan kahden vuoden aikana kuin paita ja peppu. Edes emästä vieroittamista ori ei ottanut näin raskaasti. Nyt Ettoren lähdön jälkeen Mara ei ole edes suostunut syömään kunnolla. Täytyy seurailla tilannetta, mutta toivottavasti ruunikko piristyisi pian, onhan sillä kuitenkin vielä monta kaveria jäljellä.
Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta viikon kestäneen kylmyyden ja sateiden jälkeen, kun parkkeerasin takapuoleni tammojen ja varsojen laitumen reunalle. Tarkoituksenani oli vain katsella ja ihastella uusia varsojamme, sillä kiireisen viikon jälkeen olin kunnon tauon tarpeessa. Pitkän aikaa sainkin vain rauhassa seurailla hevosten toimintaa. Äidit nauttivat vihreää ruohoa lastensa kaitsemisen ohella. Toiset pääsivät helpommalla kuin toiset, sillä pari varsaa loikoili ketarat ojossa emiensä vierellä, kun taas toiset leikkivät ja temmelsivät kaikkien ympärillä.
Jossain vaiheessa telmivät varsat rauhoittuivat sen verran, että hoksasivat minut laitumen laidalla ja rohkeimmat suuntasivat lähemmäs. Pientä porukkaa johti Kipan musta orivarsa Hiiskatti ja perässä seurasivat Ginan tytär Engina, sekä Iran ja Charmanten pojat Pollux ja Okeanos. Hiiskatti tuli kurkottelemaan aitalankojen välistä, mutta sai tällin osuessaan niihin. Vaikka oikeasti se ei tuntunut olevan asiasta moksiskaan, se veti ihan vain huvin vuoksi pikku rallituksen, johon muut kolme tietysti yhtyivät. Mutta kohta nelikko jo palasi aidan viereen.
Rapsuttelin varsoja pitkän tovin, kunnes päätin moikata muitakin hevosia lähemmin ja tarkistaa samalla, että kaikilla oli kaikki hyvin. Itikoiden hyökkäyksiltä ei ollut kukaan selvinnyt täysin, mutta Ixy oli saanut osansa muustakin. Oripoika Smaragd oli nimittäin ilmeisesti tylsyyksissään vähän syönyt emänsä häntäjouhia. No, onneksi ne kasvavat takaisin.
Vastahakoisesti palasin takaisin talliin ja tapasin toimistossa paperihommia edelleen tekevän Katin. "Pollux, Vanilla ja Okeanos alkaa olla kohta vierotusiässä. Miten aika meneekin niin nopeesti?" taivastelin. "Älä muuta sano. Mikäs siellä laitsalla oli meininki?", Kati tiedusteli ja kerroin Ixyn hännästä. "Ai joo, mä huomasinkin sen kans aiemmin. Toivottavasti Ixyllä on edes jotain jouhia jäljellä, kun se pikkujätkä vierotetaan." "Niinpä. Jahas, kai se on munkin jatkettava hommia. Mä lähen nyt hakemaan Kertun ja meen vähän tekemään sen kanssa juttuja kentälle."