Hukkapuro

Defectiven omistaja Ciara vasta esitteli tulevia kasvattisuunnitelmiaan, kun paperilta silmiini osui yhdistelmä, joka oli pakko saada. Vaikka varsan suku olikin melko tuntematonta, olin päässyt Defectivessä tutustumaan sekä varsan isään että emään ja olin varma, että yhdistelmästä tulisi loistava. Ainakin paperilla varsalla nimittäin voisi olla potentiaalia aina Grand Prix luokkiin asti ja jalostuskäytössä sille olisi varmasti tulevaisuudessa kysyntää. Niinpä kaupat tehtiinkin hieman riskialtiisti jo kuukausi ennen varsan syntymää ja ennen kuin varsa edes virallisesti päätyi myyntiin. Kun varsa sai jo ennen syntymäänsä papereissa lempinimen Nalle, alkoi siitä odotuksissa muotoutua letkeän lupsakka halikaveri. Maailmankaikkeus päätti selvästi kostaa yli-innokkuutemme, sillä Nallesta tuli lopulta kaikkea muuta kuin leppoisa. Sentään ori kuitenkin häikäisee kouluradoilla, joten pienet ongelmat käsittelyssä annettaneen anteeksi.

Ehkä voikin siis jo arvata, ettei Nalle ole käsiteltäessä mistään helpoimmasta päästä. Orilla on egoa, kokoa ja tulista luonnetta, jota se ei todellakaan arastele näyttää. Niinpä Nallea käsittelevät vain luotetuimmat ja kokeneimmat tallityöntekijät. Ei Nalle missään nimessä ilkeä tai vihainen ole, mutta välillä vaaratilanteita syntyy ison hevosen kohkatessa orimaisella tarmolla ympäriinsä. On siis selvää, että Nalle on pidettävä kiinni kaikkien hoitotoimenpiteiden ajan. Lienee turhaa edes sanoa, ettei ori lukeudu eläinlääkärin tai kengittäjän suosikkiasiakkaisiin.

Ellei Nalle olisi väläytellyt loistavaa kapasiteettiaan heti ratsukoulutuksen alusta alkaen, olisi ori varmasti saanut lähteä paluupostilla Defectiveen heti kättelyssä. Onneksi päätin kuitenkin pitää pääni, sillä nykyään Nalle on ratsu vailla vertaa. Orin selässä todella tuntee hevosen voiman ja luonteen ja vaatii ehkä tietynlaista persoonaa, jotta siitä osaa nauttia. Nallen kanssa ratsastaja saakin olla itse rohkea ja välillä varsin jämäkkä, sillä tätä ratsua ei saa varmasti taipumaan tahtoonsa vain ujosti kyselemällä. Nalle taitaa kuitenkin kaikki kouluradan kiemurat, jotka parhaimmillaan tuntuvat orin selässä aivan lasten leikiltä yhteistyön osuessa kohdalleen.

Jos hoitajalta kysytään, on Nallen kanssa kilpailupaikalla selviytyminen kuin pahimmasta painajaisesta. Ori ei nimittäin turhia säästele, vaan käyttää varmasti jokaisen tilaisuuden uhitellakseen toisille oreille ja ruunille tai herättääkseen tammojen huomion. Ratsastajan kannalta Nallen kanssa kilpailut ovat kuitenkin melko lailla toisesta ääripäästä, sillä varsinkin radalla Nalle on täysin elementissään saadessaan esiintyä yleisölle ja liidellä tehtävästä toiseen. Kunhan ratsastajan saa kammettua Nallen selkään kilpailupaikalla, muuttuu ori hetkessä keskittyneeksi – aivan ammattiurheilijaksi. Niinpä kotona ollaankin totuttu siihen, että Nalle tuo kotiin pokaalit ja ruusukkeet.