Hukkapuro

i. Kilmister oli näyttävä, musta ori. Se ei suurella kolla päässyt hurmaamaan ollessaan vain vähän päälle 160cm korkea, mutta liikettä sillä riitti suhteellisen pienestä koostaan huolimatta. Ori olikin oikea kouluratojen helmi niin rakennetta kuin käytöstäkin myöden, ja yhteen aikaan Saksasta oli vaikeaa löytää hannoverin- tai minkä tahansa muun hevosen kasvattajaa, jonka tammoista vähintään yksi ei olisi varsonut suurissa luokissa voittoja kahmineesta orista. Ori periytti laadukkaita ominaisuuksiaan varsoilleen, mutta valitettavasti se sai jälkeläisiä niin paljon, että pääsi yleistymään turhan paljon suvuissa, ja monet kasvattajat alkoivat karttamaan Klimisterin nimeä sukutauluissa.

ii. Jack the Ripper oli pääosin Briteissa vaikuttanut, saksalaissyntyinen hannoverori. Komea, musta ori myytiin vuotiaana englantilaiselle kouluratsastajalle, joka pääsi myöhemmin kiertämään kilpakenttiä orinsa kanssa. 169cm korkea ori oli helppo ratsastaa, ja hyvän ratsastettavuutensa ja komeiden liikkeidensä ansiosti pääsi kilpailemaan aina kansainvälisissä kilpailuissa saakka. Ei se kaikista vaativimpiin kaisainvälisin kilpailuihin koskaan päässyt, mutta niistä yhden ja kahden tähden kansallisissa se napsi useampia sijoituksiakin. Jalostuksessa ori ei koskaan lyönyt Briteissä läpi, mutta astuessaan vanhoilla päivillään muutaman kauden Keski-Euroopassa, yllätti sen suosio omistajan.

ie. Carolde oli kaunis raudikko ja tunnettu rauhallisesta, järkevästä luonteestaan. Tamma polveutui laadukkaasta koulusuvusta, mutta ei itse koskaan loistanut kilpakentillä. Se kilpaili muutaman kauden nuorena ikäryhmäkilpailuissa, pääsi kantakirjaan korkeilla rakennepisteillä ja hyvällä palkinnolla, mutta siirtyi nuoressa iässä siitoskäyttöön. Tamman omistaja-kasvattaja ei uskonut tamman koskaan yltävän niihin korkeimpiin luokkiin, ja totesi hyväsukuisen tamman olevan hyödyllisempi siitoshevosen roolissa. Tamma toimi siitoksessa yhteensä yhdentoista kauden ajan, saaden niin menestyneempiä kuin vähemmän menestyneitä jälkeläisiä.

e. Lucinda oli seurallinen ja hyväsukuinen hannovertamma, jonka elämä katkesi aivan liian aikaisin. Tammalla todettiin jo nuorena kilpakäytön estäviä muutoksia molemmissa takasissa, mutta eläinlääkäri totesi jalkojen pysyvän kivuttomina hyvän ja huolellisen hoidon avulla. Siitokseen hän lupasi tamman soveltuvan, siinä kun ei vaadittu samanlaista rankkaa treeniä kuin kouluratojen huipulle pääsemiseksi. Näin tamma astutettiinkin ja toivottiin parasta. Myöhemmin nuori tamma varsoikin terveen ja kauniin tammavarsan. Tiineys ei kuitenkaan ollut tehnyt hyvää tamman jalkavaivoille. Lopulta ne äitiyivät niin pahaksi, että Lawandan ollessa vain neljän kuukauden ikäinen vierotettiin se emästään ja Lucinda jouduttiin lopettamaan.

ei. Lawman, hieman höntin näköinen ruunikko hannoverori vaikutti pääasiassa Amerikassa. Amerikassa ori napsi erinäköisiä titteleitä ja ruusukkeita, mutta Euroopan puolella sen kilpamenestystä ei oikein ymmärretty. Vain harva kasvattaja Atlantin tällä puolen ymmärsi, että orin saamat palkinnon olivat yhtiä Yhdysvaltojen hevoskasvatuksen arvostetuimmista. Näin ori saikin Euroopan puolella vain parikymmentä jälkeläistä, kun Yhdysvalloissa ja Kanadassa jälkeläismäärä oli useamman kymmenen kertaa suurempi kuin Euroopassa.

ee. Lawonne tunnettiin erityisesti menestyvänä kilparatsuna, jälkeläisiä se ei jättänyt kuin kaksi kappaletta. Jo nuorena hieman vieraampisukuinen tamma voitti ikäluokkakilpailut ja nosti uusia sukulinjoja suuren yleisön suosioon. Vanhempana tamma oli useamman huippuratsastajan ratsuna, kilpaillen aina World Cupissa asti. Harva ratsastaja kuitenkaan mieltyi tammaan, useille suoraviivaisiin oreihin ja ruuniin tottuneelle ratsastajalle tuittupäinen tamma oli liian monimutkainen tapaus, se ei ollut kuitenkaan niin hyvä, että se olisi hyvittänyt taidoillaan hankalan luonteensa. Siitoskäytössäkään tamma ei ollut mikään helpoin tapaus, se ei mielellään antanut varsojaan ihmisen käsiteltäväksi. Vanhoilla päivillään tamma olikin lähinnä oloneuvoksena.

Kirjoittanut miivi